8.6.–3.7.2022
FI/SWE/ENG
Päätin koota näyttelyn muutaman viime vuoden aikana syntyneistä gay-teemaisista teoksista, lisättynä muutamilla tuoreilla teoksilla.
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta juhliva Helsinki Pride -viikko järjestetään 27.6.–3.7.2022 ja sattuu samaan aikaan näyttelyn kanssa.
Nuoruudessani keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ei juurikaan ollut. Kun oma identiteettini alkoi aikoinaan itselle avautumaan, erilaisuuden kokemus ja yksinäisyys omien tuntemusten kanssa oli syvää.
Julkisia ulostuloja ei missään mediassa juurikaan ollut, eikä myöskään esikuvia.
Homous oli outoa ja hävettävää. Ainoat julkisuuden henkilöt jotka tältä ajalta muistan,
oli maskeeraaja ja parturikampaaja Monsieur Mosse, jota jahdattiin mediassa, sekä taidemaalari Reidar Särestöniemi, jonka ulostuloihin suhtauduttiin neutraalimmin.
Maailmalta minulle ensimmäinen positiivinen ja itsetuntoa kohottava henkilö oli David Bowie androgyynisenä hahmona. Vähän myöhemmin Queen yhtye ja Freddie Mercury. Heillä seksuaalisen suuntautumisen olemus oli vihjailevaa, mutta kuitenkin selvää.
Kiitos kaikille niille super rohkeille ihmisille, jotka ovat uskaltaneet altistaa persoonansa keskustelulle aikoina, jolloin seksuaalivähemmistöjen olemassaolo on ollut enemmistölle vierasta ja vaivaannuttavaa.
Elämme nykyään erilaisessa maailmassa. Useissa maissa seksuaaliseen suuntautumiseen pohjaava syrjintä ei ole hyväksyttyä, silti löytyy paljon paikkoja, missä se on kriminalisoitua ja tuomittua.
Länsimaissa suvaitsevaisuus on lisääntynyt ja ihmisten on helpompaa hyväksyä itsensä elää oman näköistä elämää, tuoda moninaisuutta ja rikastuttaa kaikkien elämää.
Eri elämänalueilla toimivat henkilöt tekevät ulostuloja ja positiivisia esikuvia riittää. Erilaisuus normalisoituu ja erilaisuudesta huolimatta nähdään ihmiset ihmisinä.
Silti asia voi olla monille vielä vaikea, riippuen elinympäristöstä ja asuinpaikasta. Hyväksyntä on ollut hidasta saavuttaa ja kuten sen on maailmalta huomannut, kaiken voi nopeasti menettää. Vähemmistöjen asiaa täytyy pitää esillä.
Toiveenani on, ettei omana itsenä avoimesti oleminen ja muiden kohtaaminen vaatisi keneltäkään enää missään ympäristössä rohkeutta.
Näyttelyssä on teoksia useammalta vuodelta ja niiden sisällöt ja teemat vaihtelevat kevyestä vakavampaan. Esillä on esittäviä, abstrakteja ,tekstiin perustuvia akvarelleja
ja yksi videoteos.
Näyttely on mukana Helsinki Priden ohjelmassa.
————————————————————
Under de senaste åren har jag gjort en del verk med gaytema. Jag bestämde mig för att göra en utställning med ett urval av dem och några nya verk. Helsingfors Pride hyllar jämlikhet, jämställdhet och mänskliga rättigheter 27.6.–3.7.2022, vilket sammanfaller med min utställning.
I min ungdom diskuterade man nästan inte alls om sexuella minoriteter och könsmångfald. När jag blev medveten om min egen identitet var känslan av utanförskap och ensamhet stark. Ingen kom ut i media och det fanns inte heller några förebilder. Det var konstigt och skamligt att vara gay. De enda offentliga personer jag minns från den tiden är Monsieur Mosse, en maskör och frisör som media jagade, och målaren Reidar Särestöniemi, vars sexualitet man förhöll sig mer neutralt till. Den första positiva förebilden som stärkte min självkänsla var David Bowie, en androgyn gestalt från utlandet. Lite senare upptäckte jag bandet Queen och Freddie Mercury. Han antydde sin sexuella läggning, men var ändå ganska tydlig.
Ett stort tack till alla jättemodiga människor som vågade vara föremål för diskussion under en tid då de sexuella minoriteternas existens var en främmande och obekväm sak för de flesta.
Idag lever vi i en annan värld. I många länder är diskriminering på grund av sexuell läggning inte acceptabel, men det finns också många platser där uttryck för sexualitet fördöms och är kriminaliserade. I västvärlden har toleransen ökat och människor har lättare att acceptera sig själva, leva livet som de vill, bidra med mångfald och berika allas liv. Personer med alla slags positioner i livet kommer ut, och positiva förebilder finns det gott om. Olikheter normaliseras och människor uppfattas trots sina olikheter som människor. Ändå kan olikhet vara en svår sak för många, beroende på var man lever och bor. Det tar länge att uppnå acceptans, och som man kan se runtom i världen, kan man snabbt förlora allt. Minoritetsfrågorna är alltid viktiga. Min förhoppning är att det inte i någon omgivning längre skulle krävas mod för att öppet kunna vara sig själv eller möta andra.
På utställningen visas föreställande, abstrakta och textbaserade akvareller samt ett videoverk från de gångna åren. Innehåll och tema varierar från lättsamt till allvarligt.
Utställningen är en del av Helsingfors Prides program.
————————————————————
I decided to exhibit my gay themed works from recent years, along with some new pieces. Equality celebrating Helsinki Pride Week takes place simultaneously with my exhibition from June 27th until July 3rd.
When I was young there was not much discussion about sexual and gender minorities. As my own identity began to unfold to myself, the sense of disparity along with loneliness in dealing with those emotions was strong. There were hardly any public gay figures to come out publicly, nor were there any role models. Being gay was odd and something to be ashamed of. The only gay celebrities in Finland that I can recall were the make-up artist and hairdresser Monsieur Mosse, who was fiercely chased by media. The gayness of painter Reidar Särestöniemi was treated in a more neutral manner. For me the first international figure to appear in positive light and to rise my self-esteem was the androgynous figure of David Bowie. A little later came the rock band Queen with Freddy Mercury. Their sexual orientation was allusive, yet clear.
I want to thank those super brave people, who have dared to expose their character for public discussion in times when the existence of sexual minorities has been unfamiliar and uneasy for the majority.
We live in a different world now. Many countries do not allow discrimination based on sexual orientation, yet there are still places where sexual minorities are criminalized and condemned. Tolerance grows in the western world and it’s easier for people to accept themselves, to lead a lifestyle of their own choice, to enrich and add diversity to the lives of all. People from different fields of life come out and there are plenty of inspiring role models. Disparity normalizes and despite the differences people are seen as people. Yet it can be still be difficult to many, depending on their environment. Acceptance takes time and as the world has shown, it can also be lost quickly. The cause of the minorities must be kept visible. I wish that no one would need courage to be openly themselves when interacting with others.
This exhibition consists of works from several years, themes varying from easy to more serious. The works exhibited include figurative, abstract, watercolors based on text as well as a video work.
The exhibition is part of Helsinki Pride Week program.
